Punaviinin tarina
Tervehdys, arvon lukijat!
Minä ja pojat (Liisa et les garcons, kuten Tuuli sanoi puhelimessa ystävälleen Elenalle) tulimme Pariisiin viime torstaina. Etukäteen sanoin työkavereilleni aikovani käyttää viikon juomalla punaviintä katukahviloissa ja nauttimalla elämästäni. Olin, yllättäen, oikeassa. Punaviini on täällä erinomaista. Se tulee useimmiten Bordeaux´ta (lausutaan bordoosta) ja on halpaa myös kahdenkymmenenviiden senttilitran annoskoossa.
Muutaman kerran olen sortunut olueeseen (mikä on muuten myös erinomaista, varsinkin kahdeksan kappaleen annoskoossa) sekä kir bretoneihin (kuuden kpl:n annoskoko). Oikeastaan siis joka ilta. Toisinaan myös aamuisin - aloitin ehkä yhden aamun oluella. Ranskalainen siideri on hyvää. Shampanjaa olemme juoneet oman osamme. Oikeastaan myös Rue du Général Renaultin naapureiden sekä Tatun, Marian, Tinan, Jussin, Lauran, Aten sekä muutaman muun osuuden. Olettaen että he eivät ole juoneet koko osuuttaan itse.
Näin Eiffelin tornin ja Riemukaaren. Jälkimmäistä varten piti muuten kävellä 13 kilometriä. En ymmärrä miksi suostuin moiseen. Hetki. Käyn syömässä.
Täälläoloaikaan on mahtunut monenlaista. Suurta draamaa. Lämpimiä tunteita. Surullisia tunteita. Pieniä pusuja ja aamuhaleja. Ahdistusta. Munakkaita. (Niistä en erityisesti pidä.) Muutoksen tuulia. Shoppailua. Lukuisia lounaita. Uusia kielielämyksiä, kuten garcon. Museoita. Sadetta. Leivoksia. Nam. Alituista juopottelua. Visan luottorajan ylittämistä. Kyyneliä. Itkua. Naurua. Onnea.
Mutta, ennen kaikkea, punaviintä. Joka on muuten erinomaista. Sanoinko sen jo?
Liisa A
Minä ja pojat (Liisa et les garcons, kuten Tuuli sanoi puhelimessa ystävälleen Elenalle) tulimme Pariisiin viime torstaina. Etukäteen sanoin työkavereilleni aikovani käyttää viikon juomalla punaviintä katukahviloissa ja nauttimalla elämästäni. Olin, yllättäen, oikeassa. Punaviini on täällä erinomaista. Se tulee useimmiten Bordeaux´ta (lausutaan bordoosta) ja on halpaa myös kahdenkymmenenviiden senttilitran annoskoossa.
Muutaman kerran olen sortunut olueeseen (mikä on muuten myös erinomaista, varsinkin kahdeksan kappaleen annoskoossa) sekä kir bretoneihin (kuuden kpl:n annoskoko). Oikeastaan siis joka ilta. Toisinaan myös aamuisin - aloitin ehkä yhden aamun oluella. Ranskalainen siideri on hyvää. Shampanjaa olemme juoneet oman osamme. Oikeastaan myös Rue du Général Renaultin naapureiden sekä Tatun, Marian, Tinan, Jussin, Lauran, Aten sekä muutaman muun osuuden. Olettaen että he eivät ole juoneet koko osuuttaan itse.
Näin Eiffelin tornin ja Riemukaaren. Jälkimmäistä varten piti muuten kävellä 13 kilometriä. En ymmärrä miksi suostuin moiseen. Hetki. Käyn syömässä.
Täälläoloaikaan on mahtunut monenlaista. Suurta draamaa. Lämpimiä tunteita. Surullisia tunteita. Pieniä pusuja ja aamuhaleja. Ahdistusta. Munakkaita. (Niistä en erityisesti pidä.) Muutoksen tuulia. Shoppailua. Lukuisia lounaita. Uusia kielielämyksiä, kuten garcon. Museoita. Sadetta. Leivoksia. Nam. Alituista juopottelua. Visan luottorajan ylittämistä. Kyyneliä. Itkua. Naurua. Onnea.
Mutta, ennen kaikkea, punaviintä. Joka on muuten erinomaista. Sanoinko sen jo?
Liisa A
posted by Tuuli at
21:57
3 Comments:
Dear Lisbet ja pojat! Hienoa lukea seikkailuistanne. Mitä mieltä olette niistä pikkuisista kaljapulloista? Ymmärrän kokonaistaloudellisen ja käytännöllisperäisen lähestymistavan, ne ovat yksinkertaisesti pieniä. Minusta kalja vaan maistuu niistä erityisen hyvälle. Nauttikaa elämästä, Pariisi saa sen ryntäilemään veressä, sekä ylä- että alamäessä!
By
Anonyymi, at 8:46 ap.
Goeiemiddag!
Siinä iltapäivätervehdys afrikaansiksi. Olen siis vaihtanut maiseman taas kuumempaan ja aurinkoisempaan. Hyvä punaviini maistuu täälläkin hyvälle. Siiderikin hyvää, oluesta en edelleenkään välitä. Siideri/olut maksaa noin 94 senttiä, joten opiskelijoidenkin budjetti kestää kivasti.
Ruokaileminenkin sujuu mukavasti, annokset ovat isoja ja ateriasta joutuu maksamaan 5-14 euroon, riippuen ihan omista valinnoista.
Lämpötila huiskii päivällä 35-39 celsisastetta plussan puolella ja illalla viilenee jo mukavasti lähemmäs kahtakymmentä.
terveisin tarja
By
Anonyymi, at 11:44 ap.
Mukavaa, että olette juopotelleet meidänkin puolestamme!
By
Anonyymi, at 12:00 ap.
Lähetä kommentti
<< Home